Heipä hei,
kollegat ja muutkin lastenkirjastotyöstä kiinnostuneet! Markku-sedän yllyttämänä päätin tarttua haasteeseen ja ryhtyä kirjoittamaan tähän blogiin omia kokemuksiani vinkkaamisesta.
En ole ehtinyt lyhyehkön työhistoriani aikana tehdä kovinkaan paljon lastenkirjastotyötä, joten kirjavinkkauksen suhteen olen vielä melkoinen märkäkorva. Niinpä olisikin mukavaa, mikäli tästä blogista muodostuisi sellainen kanava, jonka kautta olisi mahdollisuus vaihtaa vinkkauskokemuksia, saada neuvoja ja palautetta sekä ammentaa ylipäätään sellaista tietoa, jota voisi sitten soveltaa ja hyödyntää omassa vinkkaustyössä. Ei siis kuin ottamaan osaa itse kukin!
* * * * *
Lastenlaulusta tuttu "Ei yksin kannata murjottaa, kun reilun kaverin mukaan saa" -fraasi on myös kirjavinkatessa hyvä ohje. Olen mielestäni saanut olla varsin onnekkaassa asemassa, sillä lapsille ja kollegoille suunnattujen sarjakuvaiskujen ja Hervannan kolmosluokkien vinkkaamisen lisäksi minulle on tarjoutunut mahdollisuus tehdä kuntarajoja ylittävää yhteistyötä Pirkkalan kirjastossa työskentelevän Reetta "Antitäti" Saineen kanssa. Torstaina 10. huhtikuuta suuntasimme kohti Tampereella sijaitsevaa Atalan koulua, jossa meitä odotti kolme innokasta kakkosluokkaa.
The Rolling Stones aloitti v. 1997 maailmankiertueensa aina "Satisfactionilla", jotta tämä odotettu klassikkobiisi saataisiin soitettua heti pois alta. "Vierivien vinkkareiden" avausnumeroksi on puolestaan ehtinyt muodostua Roald Dahlin Kuka pelkää noitia, jota ei kuitenkaan voi pitää pakkopullana, pikemminkin päinvastoin. Noitien tunnistamisesta kertova kohta olisi tehokas startti jo itsessään, mutta entistä hyytävämpään tunnelmaan päästään kun mukana ovat
korkea suippohattu, villaiset tumput ja rasia pakastemustikoita... Dahlin teksti on kieltämättä aika hurjaa, joten katsoimme parhaaksi todeta, ettei helposti painajaisia näkevien kannata kirjaan välttämättä tarttua!
* * * * *
"Settilista" oli avausnumeron jälkeen suunniteltu pääpiirteissään seuraavanlaiseksi:
Colfer - Legenda Pottu-Mäkisestä
Widmark - Muumion salaisuus
Apps - Ukkini on vampyyri
Nopola - Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö
Parvela - Ella – varokaa lapsia
Korolainen - Aapo ja mokapartio
Lappo - Niilo Näsikkä ja löysä läjä
Nuotio - Koko saaren Kingi
Impey - Pippuri lihotuskuurilla
Llewellyn - Pahassa paikassa
Parvela - Maukka ja Väykkä
Nicolaysen - Väinö ja Rotta sairaalassa
Noronen - Emilian päiväkirja: Supermarsu lentää Intiaan
Utton - Paavo ja merirosvot
Matthews - Merirosvokirja
Pilkey - Kapteeni Kalsari ja sähköräkäjätkän iso paha taistelu
Larsen - Salaperäinen siemen
... mutta koska aikaa oli rajallisesti ja osa kirjoista loppui kesken, varioitiin listaa tarpeen mukaan. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä vinkkareiden yhteispeli pelasi sen verran mainiosti, ettei homma jäänyt missään vaiheessa sutimaan paikalleen ja sopivia aasinsiltoja onnistuttiin rakentamaan melkein sananpuolikkaasta. Vinkkauksia elävöitettiin muun muassa esittämällä katkelma Riston pupuräpistä ja opettelemalla yhdessä Kalevalaa Ellan tapaan. Lapset tuntuivat tykkäävän niin huumorista kuin jännityksestäkin, ja opettajienkin suupielet tuntuivat nytkähtelevän ylöspäin Reettan Niilo Näsikkä ja löysä läjä -vinkkauksen aikana.
* * * * *
Tietokirjoja oli settiin ujutettu muutamia, ja niistä Claire Llewellynin
Pahassa paikassa: nuorten selviytymisopas (Tammi, 2005) osoittautui melkoiseksi hitiksi. Vinkkausten päätyttyä olivat kaikki mukaan otetut opukset menneet lainaksi, ja taidettiinpa muutama varauskin tehdä.
Kirjassa kerrotaan kuinka tulee menetellä mm. maanjäristyksen yllättäessä, hain hyökätessä tai vaikkapa erämaahan eksyttäessä, eli varsin kiinnostavista jutuista on kyse. Tytötkin innostuivat lainaamaan kirjaa, vaikka etukäteen olisi voinut kuvitella sen kiinnostavan enemmän poikia.
Llewellynin menekkiä kasvatti uskoakseni myös parivinkkauksen mahdollistama havainnollistamistuokio, jossa
luokan eteen pyydetyn vapaaehtoisen tehtävänä on demonstroida muille kuinka tulee menetellä kun metsäretkellä vastaan osuukin karhu.
Lapset ovat ottaneet haasteen vastaan innokkaasti, ja ääneen luettuja noudattaen he ovat muun muassa esittäneet kuollutta luokan lattialla hipihiljaa maaten ja loppuhuipennuksena karkoittaneet Reettan esittämän karhuparan tiehensä pitämällä kovaa meteliä ja lyömällä sitä päähän.
Sivuhuomautuksena mainittakoon, että vaikka luokasta löytyvä karttakeppi toisikin esitykseen realismin tuntua, niin siitä huolimatta huhmareena kannattaa käyttää kuitenkin rullalle käärittyä A4-paperia...
* * * * *
Tietokirjojen vinkkaaminen on mielestäni ollut hyvin antoisaa ja palkitsevaa, ja sopiviin väleihin ripoteltuna ne tuovat lisäsisältöä erilaisiin kaunokirjallisuuden teemoihin: tällä kertaa vinkkasimme peräkkäin Peter Uttonin helppolukuista Paavo ja merirosvot (Kustannus-Mäkelä, 2006) -kirjaa ja John Matthewsin komeaa Merirosvokirjaa (Karisto, 2006).
Lisäksi
tietokirjojen kautta voi siirtyä näppärästi aiheesta toiseen ja luonnollisesti ne toimivat myös hyvinä ja itsenäisinä kokonaisuuksina, joiden kohtalona on ilman vinkkausta tai muunlaista esilletuontia jäädä pölyttymään hyllyyn.
Oletteko te vinkanneet tietokirjoja, ja mikäli olette, niin mitä ja mille ikäryhmille?
* * * * *
Jäädään tällä kertaa näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, ja palataan asiaan viimeistään Tampereen fiktiopäivien jälkeen, jolloin minulla on toivottavasti sananen sanottavani sarjakuvavinkkauksesta!
t. Matti K.
Kommentit