ja varmemmin kuin mikään muu saapuu myös Arja-tädin työ/identiteetti/vinkkaus -pohdinnat. Niin kauan kuin tämä täti vinkkaa, tämä täti myös joka syksy puuduttaa teitä näillä pohdinnoillaan.

Että mitä minä oikein työkseni teen?
Huomenna alkaa loman jälkeiset työt, eikä koulut ole vielä alkaneet. En siis voi vinkata. Huomaan, että vinkkaus vie niin paljon aikaa ja energiaani, että jos sitä ei ole, ei ole minuakaan. En osaa oikein tehdä muuta. Kaikki kiertyy vinkkaukseen jollain lailla, niin laadittavat lukudiplomit kuin opettajien koulutuspäivät. Kaiken tuon pystyn tekemään, koska olen käynyt kirjoja ja listoja vinkkauksia varten läpi.

Onko minulla siis osastolla paikkaa silloin, kun en vinkkaa! On, kyllä vain, mutta onko minulla motivaatiota onkin sitten eri juttu.

Keksin oivan ratkaisun tähän pohdintaan! Voisin lomailla aina sen ajan, kun lapset ovat lomalla ja olisin töissä silloin, kun koululaiset käyvät kirjastossa. Näin minun ei tarvitsisi miettiä työtäni tai toimenkuvaani sen enempää. Kuten facebookissa joku heittikin, vinkkarien kesäloma voisi olla sama kuin opettajilla! Eikö vain.

Arja-täti joka elää kai kriisistä kriisiin