Tänään pidin ensimmäisen oikean kirjavinkkaukseni. Olenhan minä jo vinkannut esimerkiksi kavereille ja parille asiakkaallekin, ja on sitä parissa työhaastattelussakin tullut vinkkaustaitoja (tiedetään, niitä olemattomia taitoja), mutta tällöin olen vinkannut vain yhtä tai kahta kirjaa kerralla. Tänään oli kuitenkin kyseessä ihan oikea kirjavinkkaus ja ihka oikean yleisön kera (joka koostui 12 enemmän tai vähemmän rauhattomasta ekaluokkalaisesta).

Kriittinen yleisöni saapui Euran pääkirjastoon kymmenen aikaan maanantaiaamuna. Vinkkausta varten oli varattu aikaa noin 20 minuuttia, minkä uskoin riittävän vallan hyvin, ekaluokkalaiset kun eivät tunnetusti malta keskittyä kovinkaan pitkään yhteen asiaan. Aluksi annoin lasten valita keräämästäni kirjakokoelmasta mielenkiintoisimmilta näyttävät kirjat. Olin valinnut kirjat kuuluisan mäty-periaatteen mukaan, mutta kuitenkin niitä kaikkein suosituimpia kirjoja vältellen. Vaikka kirjat olivat lyhyitä ja joukossa oli useita kuvakirjoja, niin niistä sai kuitenkin ihan mukavasti tarinaa aikaiseksi. Äänekkäimmät naurut keräsivät kirjat ”Kaamea kampaus”, ”Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä” sekä ”Kakkakirja” & ”Karvakirja”. Myös viimeisenä vinkattu kirja ”H niin kuin Hirviö” (jossa on jokaisesta kirjaimesta sivun pituinen runomuotoinen tarina) herätti kovasti hilpeyttä kuulijakunnassa. Yllätyksekseni tämä kirja lähti myös erään lapsen matkaan. Sen sijaan kirjat ”Mona, vampyyri”, ”Kukkiva potta”, ”Aleksi ja lohikäärme” sekä ”Mitä prinsessat tekevät” eivät tehneet toivottua vaikutusta yleisöön.

Näin jälkeenpäin arvioisin vinkkauksen onnistuneen melko hyvin. Lapset pysyivät koko vinkkauksen ajan hyvin mukana, eikä kukaan alkanut erityisemmin haukottelemaankaan esityksen aikana. Ja kun noista kolmestatoista vinkatusta kirjasta peräti yhdeksän lähti lainaan, niin selvästi vinkkaus osui ainakin joiltain osin kohilleen. Nyt ymmärrän myös sen, miksi useimmat vinkkarit ovat aina ihan täpinöissään jälkeenpäin; Se energialataus, mikä tuollaisen vinkkauksen pitämiseen tarvitaan, on ihan valtava! Ensimmäinen virallinen kirjavinkkaus on nyt kunnialla takanapäin. *Taputtaa itseään olkapäälle* Nyt vain odotetaan innolla seuraavaa vinkkauskertaa, joka onkin jo 3.4. Tuolloin Euran kirjastoon saapuu Kirkonkylän koulun 3. luokka.

Ja tärkein pääsi melkein unohtumaan, mutta ei sittenkään, eli tässäpä tämä, vinkkauslista =)


Terkuin, Arska-täti Eurasta aka Anita Viinamäki