Kouluyhteistyö kutistuu puheissa monasti pelkäksi tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetukseksi, ja lukeminen ja lukuilo ovat merkillistä viihdettä ja puuhastelua kansalaisyhteiskunnan tiedonhallintataitojen rinnalla. Kirjavinkkarit kuitenkin tietävät, että tyvestä puuhun noustaan: jos ei osaa edes suunnilleen sujuvasti lukea tai jos lukeminen on yäk ja pöö ja kauhiaa, ei todennäköisesti tiedonhakukaan suju. Lähdekritiikki on vaikeaa, jos lukutaito ei ole kehittynyt ja jos ei osaa seurata jatkuvajuonista tarinaa.

Lukemaan oppii vain lukemalla. Siksi Vantaan kaupunginkirjasto antoi vuosi sitten palvelulupauksen, jossa sitoudutaan vinkkaamaan kaikki Vantaan 3. luokat. Tavoitteena on antaa jokaiselle koululaiselle kosketus lukemisen ja lukuilon maailmaan sekä tehdä kirjastoa ja sen palveluita tutuksi koko ikäluokalle. Muita luokkia vinkataan sitten resurssien mukaan.

Tuumasta toimeen. Vinkkasin itse viime vuonna järjestelmällisesti kaikki Pointin kirjaston vastuulle kuuluvat kolmoset (neljä koulua, noin 15 luokkaa). Vinkkausten suunnittelussa ja aikatauluttamisessa käytin hyväkseni Myyrmäen kirjastossa tiedonhaun opastuksiin suunniteltua mallia. Lyhykäisyydessään malli menee näin:

- Jokaiselle koululle tarjotaan vinkkausta tiettyinä päivinä ja kellonaikoina (esim. Ylästön koululle, jossa on neljä kolmosluokkaa, tarjolla on yhteensä 10 eri aikaa neljänä eri päivänä). Aikataulua tehdessä kyselin koulusihteereiltä, mihin aikaan kolmosten oppitunnit alkoivat ja mihin aikaan kolmoset ruokailivat kussakin koulussa.

- Työvuoroihin ja kalenteriin merkataan ehdotettujen aikojen kohdalle "vinkkaus" --> vältetään päällekkäiset palaverit. Turhat merkinnät poistetaan, kun ilmoittautumiset on tehty.

- Opettajille lähetetään kirjepostina (sisäpostissa) kirje, jossa kerrotaan palvelulupauksesta ja lukutaidon merkityksestä. Kirjeessä kerrotaan koululle tarjolla olevat vinkkauspäivät ja -ajat ja annetaan ilmoittautumisille määräpäivä. Kirje lähetetään hyvissä ajoin ennen määräpäivää. (Perinteinen kirje on toiminut - yllättävää kyllä - paremmin kuin aiemmin lähetetyt sähköpostit, jotka varmaan katosivat postilaatikoiden syövereihin.)

- Opettajat ilmoittautuivat innolla vinkkauksiin. Vapaita aikoja ruksitaan listasta yli sitä mukaa, kun ilmoittautumisia tulee (kuka tahansa voi ottaa ilmoittautumisen vastaan: etsi vain oikea koulu ja haluttu aika). Muutamaa opettajaa muistutin sähköpostitse ennen ilmoittautumisajan umpeutumista. Yhden kanssa etsittiin ehdotettujen aikojen ulkopuolelta sellainen, joka sopi hänen ryhmälleen. (Mahdollisuutta räätälöityihin aikoihin ei kuitenkaan mainostettu erikseen, vaan lähdettiin siitä, että kirjastolle sopivat tietyt ajat joista luokat valitsevat. Tämä säästi järkyttävän paljon järjestelyaikaa ja sujui hyvin.)

Jokaiselle ryhmälle vinkataan sama paketti. Opettaja saa lisäksi käteensä lukudiplomilistan ja ohjeet lukudiplomin suorittamiseen sekä jokaista lasta varten lappusen, josta löytyvät vinkattujen kirjojen tekijät ja nimet. 

Ensimmäisen vuoden kokemuksia

Omien kokemusteni perusteella tykkään kovin tästä uudesta palvelulupauksesta, sillä siinä on monta hyvää juttua:

- Palvelulupaus nostaa vinkkarin työn arvostusta ja vähentää puuhastelumielikuvia, joita asiaa tuntemattomilla monasti on. Vinkkaukset tilastoidaan ja tilastoja seurataan. Palvelulupausta on helppo markkinoida sivistystoimeen päin ja se kuulostaa ihanan viralliselta.

- Kirjastojen oli mahdollista saada toisesta kirjastosta vinkkausapua, jos omasta väestä ei löytynyt kolmosten vinkkaria, ja palvelulupaus sai meidät kirjastoissakin huolehtimaan siitä, että kolmoset tosiaan kutsutaan.

- Opettajat selvästi pitivät siitä, että heille tällä lailla proaktiivisesti (ja vielä ihan ilmaiseksi) tarjottiin palvelua. Samalla tuli kerrottua kirjaston muistakin palveluista ja kannustettua asioimaan. Luokkakortteja tehtiin ja päivitettiin ahkerasti. Moni luokka tuli uudelleen kirjastoon joko omin päin tai sovittuun tapaamiseen.

- Kaikki kolmoset pääsivät vinkattavaksi ja jokaisella oli mahdollisuus löytää kiinnostaa lukemista joko vinkkarin kärrystä tai kirjaston puolelta. Vinkkauksiin tuleminen ei ollut kiinni siitä, miten harrastunut opettaja on tai kuka kirjastossa muistaa kutsua.

- Lasten tapaaminen antoi mahdollisuuden kehua, kannustaa, innostaa ja tarjota luettavaksi myös sarjakuvia, Urheilu-lehteä tai Hevoshullua, jos ne kiinnostivat enemmän. Kaikki keinot ovat lukemaanhoukuttelussa sallittuja ja kirjavinkkari on salajuoniystävä, kun etsitään ei-ehkä-niin-korkeakulttuurista-mutta-mukaansatempaavaa-luettavaa.

- Vinkkauksen yhteydessä oppilaille tehtiin kirjastokortteja (kutsussa muistutetaan opettajia korttihakemuksista), annettiin uusia tunnuslukuja ja päivitettiin lasten tietoja. Uusasiakashankinta rules!

- Opettajille ja luokille markkinoitiin vinkkauksen yhteydessä Vantaan lukudiplomia, jonka voi suorittaa koulussa tai kirjaston kautta. Samasta syystä kaikki vinkattavat kirjat ovat lukudiplomikirjoja. Suoritettujen diplomien määrä on nousussa <3

- Kokonaisen ikäluokan vinkkaaminen ei tuntunut työltä, koska aikataulut, kirjapaketti ja järjestelyt olivat näppärä paketti. Me kutsumme, te tulette, me tarjoamme teille tämän elämyksen!

- Periaatteessa myös muita luokka-asteita voisi kutsua samalla tavalla kouluvuoden aikana ilman, että se sitoisi liiaksi yhden ihmisen työaikaa. Valmis aikataulu helpottaa työn suunnittelua valtavasti.

- Jokainen 3. luokkalainen astui sisään kirjastoon: asetin henkilökohtaiseksi tavoitteekseni tehdä vinkkauskäynneistä positiivisia, mieleenpainuvia sanataide- ja kirjastomukavuushetkiä ja näin jättää lapsille muistikuvan kivasta paikasta. Moni lapsi tuli uudelleen omalla ajallaan ja moikkasi tullessaan. Tämä oli vinkkarille kaikkein tärkeintä <3 !

 

Vuonna 2013-14 kolmosten paketista löytyivät mm:

Hannele Huovi: Karvakorvan runopurkki

Teemu Saarinen: Mummoni on pankkirosvo

Sari Peltoniemi: Kerppu ja tyttö

H.I. Larry: Zac Power : Myrkkysaari

Martin Widmark: Timanttien arvoitus

Mari Kujanpää: Minä ja Muro

Reeta Aarnio: Maan kätkemät

Lucy & Stephen Hawking: Avain maailmankaikkeuteen

Kathryn Littlewood: Lumoleipomo

Laura Trenter: Apua, ryöstö!

Leena Parkkinen: Miss Milky Ray

Pija Lindebaum: Henna hiipii piiloon

Jakob Martin Strid: Jättipäärynä joka kasvoi talon kokoiseksi

 

Jutun kuvassa on viime kesänä Vilnassa bongattu tuttu kuvakirja - kolmosetkin tykkäävät kovasti kuvakirjoista (joita vinkkari sanoo "välipalakirjoiksi" - kirja, jonka voi lukea kahden paksun kirjan välissä).

terveisin Paula N. (Pointin kirjasto, Vantaa)