Nick Hornbyn romaanissa Uskollinen äänentoisto on erilaisten asioiden järjestykseen laittaminen jalostettu huippuunsa: kirjan henkilöt laativat Top5-listoja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä, aina parhaista hautajaisissa soitettavista kappaleista parisuhteiden päättymisiin asti.

Lähtökohtaisestihan asioiden - ja erityisesti kulttuurituotteiden - arvottaminen tällä tavalla on pikkuruisen hölmöä, mutta mielestäni erilaiset listaukset ovat kuitenkin vuosien aikana toimineet lähtökohtana monille kiinnostaville keskusteluille ("No niin, luetelkaapas viisi parasta Ankardo-albumia..."). Lisäksi niiden kautta on saanut monia hyviä lukuvinkkejä, joita ei ikinä voi olla liikaa.

Niinpä olenkin mielenkiinnolla seurannut myös kollegoiden tänne kirjavinkkariblogiin tekemiä listoja vuoden parhaista lastenkirjoista sekä osallistunut itsekin innolla niiden laatimiseen. En tiedä, onko näistä meidän listauksistamme mitään iloa kenellekään, mutta tässäpä kuitenkin allekirjoittaneen kymmenen suosikkia!

Parhaat kirjat 2011

1. Simon Scarrow: Gladiaattori – taistelu vapaudesta
Vuoden paras nuortenkirja, joka palautti uskon historialliseen seikkailuromaaniin. Ok, onhan juoni ennalta-arvattava ja kaikkea, mutta juuri tämänkaltaisen kirjan olisin halunnut lukea 12-vuotiaana! 

2. Julien Neel: Mimu – kesäblues
Sympaattinen lastensarjakuva vetoaa kaikenikäisiin lukijoihin.
 
3. Anneli Kanto & Terhi Rannela: Tähystäjäneito
Vuoden ylivoimaisesti paras fantasiaromaani on kotimaista laatutyötä. Jatkoa odotellessa!
 
4. Joanna Nadin: Rakkaus odottaa, Rachel Riley
Kolmas osa sen viimeistään todisti: Saffron Waldenin hauskimmasta teinitytöstä on mahdoton olla pitämättä!
 
5. Mikael Niemi: Aivot pellolle
Ei ole helppoa olla teini-ikäinen, sen me kaikki olemme lukeneet jo miljoona kertaa, mutta parhaat nuortenkirjailijat pystyvät kirjoittamaan aiheesta silti voimakkaasti ja mieleenpainuvasti. Mikael Niemi on yksi heistä.
 
6. Kat Falls: Veden alla
Scifi on taas hip ja pop, mistä osakiitos kuuluu Suzanne Collinsin lisäksi myös tälle Kat Fallsin uudelle sarjalle, jossa tursaan puutarhassa ei tosiaankaan olla turvassa.

7. Ruta Sepetys: Harmaata valoa
Nuoren tytön silmin kuvattu, tositapahtumiin perustuva romaani siitä mitä liettualaiset saivat kokea neuvostomiehityksen aikaan. Sopii hyvin esimerkiksi Puhdistuksesta tai vaikkapa Anne Frankin päiväkirjasta pitäneille lukijoille.

8. Timothée de Fombelle: Elishan silmät
Erinomaisen Tobi Lolnessin jatko-osa ei pettänyt odotuksia, vaikka ei ehkä yltänytkään samanlaiseen lentoon kuin sarjan avaus.
 
9. Sari Peltoniemi: Kuulen kutsun metsänpeittoon
Suomalaiskansallista fantasiaa ja kauhua yhdistelevä romaani sopii monenikäisille lukijoille.
 
10. Bianca Turetsky: Muotimatkaaja Titanicin kannella
Ei millään mittapuulla erityisen laadukas romaani, mutta vetosi kohderyhmäänsä (eli 5-7 –luokkalaisiin tyttöihin) aivan täpöllä. Vinkkausten ylivoimaisesti suosituimpia kirjoja, joiden siivellä myös Walter Lordin Titanicin kohtalonyö koki uuden renessanssin. 

Listalla painottuvat nuorille ja nuorille aikuisille suunnatut teokset, mikä selittynee epäilemättä sillä, että luen niitä itse paljon mieluummin kuin vaikkapa pienemmille tarkoitettuja helppolukuisia sarjoja.

Satutunteja varten tutustuin melkoiseen tukkuun kuvakirjoja, mutta aika harva niistä ns. ylitti kisarajan, mikäli huonot urheiluvertaukset sallitaan. Jonathan Emmettin Possun pöksyt oli kuitenkin sieltä mainioimmasta päästä.

Lukiolaisille ja aikuisille suosittelisin tämän vuoden kirjoista ainakin Matt Haigin teiniangstilla höystettyä lähiövampyyritarinaa Radleyn perhe, Belinda Bauerin hyytävää jännäriä Hautanummi ja John Ajvide Lindqvistin julmankaunista Kultatukka, tähtöstä. Sarjakuvarintamalta mieleen painuivat M.A. Jeskasen Perkele ja ennen kaikkea Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet, joka on huikeimpia kotimaisia sarjakuvaromaaneja koskaan ja ansainnut kaikki saamansa superlatiivit.

Ja jos tämä olisi Oscar-gaala, niin elämäntyöpalkinnon myöntäisin tänä vuonna Edgar Rice Burroughsille, jonka Tarzan-sarjaan palasin monen vuoden tauon jälkeen. Ei apinamiehen seikkailuja voi enää juuri vinkata, mutta nostalgisia hetkiä sarjan parissa tuli vietettyä.

Kokonaisuutena vinkkausvuosi 2011 oli eräs mieleenpainuvimmista kohdalleni osuneista. Tampereen kolmosten kanssa homma sujui paremmin kuin aikaisemmin, ja etenkin syyskaudella yhteistyötä viriteltiin myös muiden luokka-asteiden suuntaan niin Hervannassa kuin Karosenkin suunnalla.

Suomalaisen sarjakuvan juhlavuoden ansiosta minulle tarjoutui myös mahdollisuus osallistua myös erilaisiin sarjakuvatapahtumiin, joissa perusvinkkauksen lisäksi kertoilin myös sarjakuvan historiasta. Näistä keikoista parhaiten mieleen jäivät vierailut Valkeakoskella, Maskussa, Kihniössä ja Kokkolassa (viimeksimainittu yhdessä Markku-sedän kanssa). Lisäksi pääsin vinkkaamaan omakustanteita Helsingin maanmainioilla sarjakuvafestareilla, joka oli aika huima kokemus sekin!

Ja viimeisimpänä muttei missään tapauksessa vähäisimpänä mieleen palautuvat Ylöjärven kirjastossa pidetyt MuPe-vinkkaukset, joissa paikallisia yläkoululaisia tutustutettiin rockin historiaan ja erilaisiin niihin liittyviin kirjastoaineistoihin.

Nyt on aika hiljentyä hetkeksi, mutta heti alkuvuodesta jatketaan toivon mukaan samaa rataa kuin aikaisempinakin vuosina. Lukuharrastuksen edistäminen ja kirjallisuuden merkityksen esilletuonti on välillä raskasta ja työlästä, mutta toisaalta myös antoisaa ja ennen kaikkea tavattoman tärkeää, sanoivatpa olohuonekirjastoon hurahtaneet mitä tahansa.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta Reettalle, Markulle, Arjalle, Jaanalle ja niille lukemattomille kollegoille ja ystäville, jotka vinkkaavat tai ovat omalla toiminnallaan edesauttaneet tai mahdollistaneet vinkkaustyötä.

Ei muuta kuin hyvää joulua ja kovia kirjapaketteja kaikille blogin lukijoille!

toivoo Matti Koo

* Hornbyn teos on muuten allekirjoittaneen Kaikkien aikojen parhaiden romaanien listalla numero 1.