maanantai, 20. helmikuu 2017

Mitkä teokset kuuluvat Suomen itsenäisyysvuosien 101 lasten- ja nuortenkirjaa -listalle?

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Yle käynnisti Kirjojen Suomi -kampanjan, jonka yhtenä osana Ylen kirjallisuustoimittajat valitsivat yhden kotimaisen kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Kiitettävästi näkyvyyttä saanut Suomen itsenäisyyden 101 kirjaa ‑lista löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjat jäivät kuitenkin ansiokkaalla listalla sivuosaan. Mielestämme kotimainen korkeatasoinen lasten- ja nuortenkirjallisuus ansaitsee kokonaan oman listauksensa. Siispä me Kirjavinkkariyhdistyksessä päätimme ryhtyä tuumasta toimeen.

Mielivaltaisesti emme kuitenkaan parhaimpia teoksia listaa, vaan kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa listan syntyyn. Tämän postauksen lopusta löytyy lomake, jolla juuri sinä voit ehdottaa meille omia suosikkiteoksiasi, jotka ehdottomasti kyseiselle listalle kuuluisivat. Ehdottaa voi niin montaa teosta kuin tahdot ja mukaan voit laittaa perusteluja, mikäli haluat.

Valmiilla listalla tulee olemaan yksi teos jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Kirjavinkkariyhdistyksen hallitus tekee lopulliset valinnat ja kokoaa listan saatujen ehdotusten pohjalta. Valmis lista julkaistaan blogissamme sekä muissa sosiaalisen median kanavissa alkusyksystä.

Muistathan lähettää meille omat suosikkisi! Vastausaikaa on toukokuun loppuun saakka. Vastauslomakkeen löytää osoitteesta: bit.ly/101lanu

Terveisin

Kirjavinkkariyhdistys ry:n hallitus

sunnuntai, 5. helmikuu 2017

Varhaisten suomalaisten naiskirjailijoiden novelleja

Vierailin hiljattain Kallion kirjaston Novellikoukussa lukemassa varhaisten suomalaisten naiskirjailijoiden novelleja. Novellikoukku on monissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä pyörivä tapahtumakonsepti, jossa osallistujat kuuntelevat ääneen luetteluja novelleja ja tekevät käsitöitä, joskin toki novelleja saa kuunnella myös ihan muuten vain.

Olen lukenut varhaisten suomalaisten naiskirjailijoiden novelleja jo melko monessa Novellikoukussa. Siksi ajattelin laittaa hiukan listaa, mitä olen niissä lukenut. Tarkka ohjelmisto vaihtelee jonkin verran sen mukaan, mikä minua itseäni sattuu huvittamaan ja minkä verran novelleja tapahtuman aikana ehtii lukea. Kaikki lukemani novellit ovat joko tekijänoikeuden suojasta vapautuneita tai omia suomennoksiani.

Miksi sitten varhaiset suomalaiset naiskirjailijat? Yksi hyvä syy nostaa heitä esiin on ainakin se, ettei heitä vieläkään järin hyvin tunneta, vaikka feministinen kirjallisuudentutkimus on nostanut noita vanhojen kirjallisuushistorioiden unohtamia tekijöitä esiin. Kun esimerkiksi Kalliossa kysyin yleisöltä, keitä ennen vuotta 1900 julkaisseita suomalaisia naiskirjailijoita tulisi mieleen, Minna Canth oli ainoa, joka mainittiin. Naiskirjailijoita on kuitenkin olemassa melkoinen määrä 1600-luvulta alkaen, suuri osa toki ruotsiksi kirjoittaneita. Valikoimaani mahtui luonnollisesti vain murto-osa heistä.

Tässä siis varhaisten naiskirjailijoiden novellipakettini vinkit:

  • Z. Topelius: ”Kirje Bettyltä” (Helsingfors Tidningar 18.1.1854; oma suomennokseni). Olen ottanut pari kertaa naiskirjailijoiden joukkoon Topeliuksen kirjoituksen, jossa hän nuoren naisen näkökulmasta kirjoittaa, miten naisten tulisi kirjoittaa. Tämä on vähän niin kuin provosoiva aloitus tarkastella, noudattavatko naiskirjailijat Topeliuksen ohjeita. :)
  • Sara Wacklin: ”Tullimiehen kalakukko” (Satanen muistelmia Pohjanmaalta. Ensimäisen osan ainehisto. G. W. Edlund 1872. Suom. J. Aulén). Wacklin oli ehkä ensimmäinen kunnolla tunnustusta saanut suomalainen naiskirjailija, joskin hän julkaisi teoksensa Ruotsissa sinne muutettuaan. Tarinan aihe on esiintynyt jo aikaisemmin esimerkiksi arkkiveisuissa.
  • Fredrika Runeberg: ”Pikku rouva Svensson” (Svenska Familj-Journalen. Band 12, årgång 1873Fredrika Runeberg vuonna 1875 poikansa Fredrik Runebergin (1850–1884) kuvaamana; oma suomennokseni). Pieni ironinen kertomus, jota ei liene aikaisemmin suomennettu. Fredrika Runeberg on jäänyt miehensä varjoon mutta kirjoitti suuren määrän tarinoita ja runoja sekä kaksi historiallista romaania.
  • Fredrika Runeberg: ”Kuhinanuin tytär” (teoksessa Teckningar och drömmar, 1861; oma suomennokseni; löytyy myös Tyyni Tuulion suomennoksena teoksesta Piirroksia ja unelmia). Yksi Fredrika Runebergin eksoottisiin maihin sijoittuvista tarinoista. Valitettavasti vain osa on suomennettu. Fredrika Runeberg julkaisi useimmat kirjoituksensa nimimerkillä –a –g.
  • Fredrika Runeberg: ”Starkin mamsellien salaisuus” (Folkvännen 1876). Historiallinen ja naisen asemaa kritisoiva kertomus, jota ei liene aikaisemmin suomennettu.
  • Hanna Ongelin ”Varjo sotatantereelta” (Sanomia Turusta 1880). Pitkähkö romanttinen kertomus, jonka naispäähenkilö rikkoo sukupuolensa kahleet kiinnostavalla tavalla. Hanna Ongelin oli kiinnostava kirjailija, joka kirjoitti parikymmentä kirjaa, mukaan lukien kaksi laajaa Ruotsissa ilmestynyttä goottilaista romaania.
  • Theodolinda Hahnsson: ”Mitä koski kohisee? Mitä kuuset kuiskailee?” (teoksessa Kotikuusen kuiskehia. G. W. Edlund 1884). Hahnsson oli varhaisimpia laajemman tuotannon kirjoittaneita suomalaisia naiskirjailijoita. Kertomuksessa on uskonnollis-isänmaallista paatosta, mutta Hahnssonin tarinat ovat silti omalla tavallaan sieviä ja mukavia.
  • Constance Ullner: ”Syyskuvaus” (Uuden Suomettaren juttu-tupa 1.1.1891). Nimettömiksi jäävien naisen ja miehen välinen keskustelu, jossa on mukana naisasiaa. Nimimerkillä Wanda kirjoittanu Ullner oli myös varhaisia eläinsuojeluaktivisteja.
  • Ina Lange: ”Salomaassa” (teoksessa Erämaan ja saariston tarinoita. Viipurin Sanomat 1886). Salanimellä Daniel Sten kirjoittanut Ina Lange oli yksi 1800-luvun lopun suomalaisista realisteista ja murtaa tässä kertomuksessaan runebergiläistä siloteltua suomalaisen kansan kuvaa – eikä toisaalta päästä helpolla herrasväkeäkään.
  • Elvira Willman: ”Tunteita” (Työmies 31/12 1904). Willmanista odotettiin uutta Minna Canthia, mutta hän kävi sivistyneistön maulle liian rajuksi ja toimi työväenliikkeen riveissä. Tässä novellissa on vahvaa yhteiskuntakritiikkiä ja väkeviä kielikuvia. Willman kirjoitti lukusia näytelmiä ja paljon pieniä kertomuksia.
  • Aino Malmberg: ”Ystävyyttä” (teoksessa Totta ja leikkiä. Otava 1903). Malmberg oli kosmopoliitti sosialisti. Tämä kertomus lienee yksi varhaisimpia realistisia naisparin kuvauksia, ja henkilöitä tarkastellaan hauskan ironisella otteella.

Yllä siis ovat kaikki novellit, joita olen toistaiseksi lukenut Novellikoukuissa varhaisten suomalaisten naiskirjailijoiden paketissa. Luonnollisesti saatan ottaa vielä muitakin ohjelmistoon, mutta noihin oli nyt erityisen tykästynyt. Jos haluat kysyä minua lukemaan tai tarvitset suomennoksiani, minulle voi laittaa sähköpostia osoitteeseen matti piste jarvinen ät nysalor piste net.

Matti Järvinen

maanantai, 30. tammikuu 2017

Demovinkkausta kakkosille Varkaudessa!

 

Muistellaanpa vähän vanhoja. Nimittäin viime syksyä, jolloin Joensuun seutukirjaston dynaaminen duo Pia-setä & Katri-täti starttasi eräänä marraskuisena perjantaiaamuna klo 5 kohti Savon maita. Varkauden kirjastossa odotti innokas joukko kirjasto- ja sanataideammattilaisia, joita johdatettiin kirjavinkkauksen maailmaan.

Demovinkkauksen saimme pitää iiihanalle, paikalliselle 2.luokalle. Tarjonta oli mallia "jokaiselle jotakin" ja settilistassa korostuivat helppolukuiset ja hauskat kirjat.

 

Homma toimi hyvin, sekä vinkkarit että vinkattavat kikattivat välillä kilpaa ja Pian piti  - yleisön vaatimuksesta - lukaista Radio Korvatunturin lukupätkä kahteen otteeseen!

 

Ja tästä setti haltuun:

 

Kakkosten demosetti

Haluatko kirjavinkkariksi?-koulutus

Varkaus 25.11.2016

Pia Rask-Jussila & Katri Pesonen, Joensuun seutukirjasto


Sarjakuva:
Konttila & Muhonen: Sirkus Rinkeli

 

Romaanit & tarinat:
Kanto:  Kulkurikaksikko

Kanto:  Radio Korvatunturi

Salmi:  Puluboin ja Ponin kirjat 1+2

Salmi:  Mauri ja Mini-isoveli

Parvela:  Paten aikakirjat

Gutman:  Kahjo kouluni - Reksiä viiraa

Lindgren: Peppi Pitkätossu

 

Helpparit:

Salmson:  Tam, kerjäläispoika

Kallioniemi:  Karoliina - Baskerivillen koira

Widmark:  LasseMaijan etsivätoimisto -  Polkupyörän arvoitus

Saarinen: Mummoni on pankkirosvo (Werneri-sarja)

Doyle: Jalkapalloaaveet (Punainen Banaani)

Zapf:  Seikkailu robomaassa

 

Kuvakirjat:

Parvela:  Taron suuri pieni seikkailu

LaRochelle:  Lievästi ärsyttävä norsu

Frölander-Ulf:  Minä, Muru ja Metsä

Lindenbaum:  Henna ja pässinpäät

Niemelä:  Tikkumäen talli

 

Tietokirjat:

Davies: Kakka

 

Ylöskirjasi Katri-täti (aka Batgirl)

tiistai, 24. tammikuu 2017

Yseille kotimaisia aikuisia

Eiku siis aikuistenkirjoja, pyysi opettaja. Tiesin entuudestaan, että ovat aika hyviä lukijoita. Tällaisella setillä mentiin ja hyvin lähti kirjat. On se hauskaa noiden ysien kanssa, kun ne on niin aikuisia. Vaikka puhutaan homoista ja transsukupuolista niin ilmekään ei värähdä kun taas seiskojen kanssa samat sanat aiheuttaisivat kauheena hihitystä.

Bagge, Tapani: Pieni talvisota

Björk, Marja: Poika

Katajavuori, Riina: Wenla Männistö

Koskinen, Elias: Ihmepoika

Leinonen, Anne: Ilottomien ihmisten kylä

Marttinen, Annamari: Törmäys

Mörö, Mari: Kiltin yön lahjat

Sinisalo, Johanna: Auringon ydin

Tamminen, Petri: Enon opetukset

Vuorela, Seita: Lumi

Listasi Arja-täti

torstai, 22. joulukuu 2016

Joululukurauhaa!

joululukurauhaa.jpgOn taas se aika vuodesta, jolloin on mahdollisuus rauhoittua ja ottaa aikaa itselle sekä läheisille. PJ:llä on viime aikoina pitänyt todella kiirettä opintojen kanssa. Opintorumban keskellä olen usein kaiholla katsellut kirjahyllyäni: olisipa aikaa lukea jotain kevyempää ja mukavampaa. Joulu tuo vihdoin sekä minulle että varmasti monelle tuon kaivatun tauon, jolloin pystyy hyvällä omallatunnolla rauhoittumaan lukemiseen. PJ:nä tahdonkin julistaa koko kirjavinkkariyhdistyksen puolesta joululukurauhaa kaikille!

Kirjavinkkariyhdistys sai muutama viikko sitten onnistuneesti päätökseen vinkkausviikot ja nyt on hyvä meidän kaikkien hengähtää joulun ajaksi. Suunnitelmat ensi kevään koulutusten osalta ovat kuitenkin jo hyvässä vauhdissa ja niistä tiedotetaan heti, kun asiat etenevät.

Kirjavinkkariyhdistys toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa ja vuoden vaihdetta sekä tietenkin oikein mukavia lukuhetkiä!

PJ Esko