Viime perjantain mahtavasta kirjavinkkaripäivästä on nyt juttua ja kuvia nähtävillä myös Kirjastolehden blogissa. Ainakin nyt tuntuu siltä, että olemme olleet mukana hienossa tapahtumassa. Tai ainakin yleisö oli hienoa ja mukavaa. Omassa kunnassani olen yksin vinkkarina ja lastenkirjastotyötä tekevänä ja vaikka olenkin sähköpostin, puhelimen, Facebookin, blogien ja muiden nykyajan tietoyhteiskuntajuttujen avulla yhteydessä kollegoihin lähes päivittäin, niin kyllä se kosketus muihin samaa työtä tekeviin vain on pahuksen tärkeää. Kaikista hyvistä puolistaan huolimatta ne oman työpaikan muut kirjastolaiset eivät aina kovin hyvin ymmärrä sitä lastenkirjastotyön ja kirjavinkkaamisen erityisyyttä. Samasta ongelmastahan musiikkikirjastonhoitajat ovat kärsineet maailman sivu joten emme ole ainoita ongelmamme kanssa.

Silti, siitä huolimatta ja juuri sen takia. Kaikkien kollegoiden kanssa on aina kiva jutella, mutta kirjavinkkarin kanssa voin jakaa enemmän. Toivottavasti tapaamme taas pian! :-)

markku-setä