Tämä kirjoitus sisältää kysymyksen ja toivonkin, että kommentoitte tätä tänne tai faceen. Tämä olkoon keskustelun avaus. Ja te vinkkarit, joilla on mahdollisuus kirjautua tänne, jatkakaa keskustelua.

Kysymys on yksinkertainen:
Mikä vinkkaamisessa on vaikeaa?

eli missä tarvisit apua, kannustusta, mikä tuntuu vaikealta, miksi epäilet vinkkaustaitojasi.

Nooh, en ehkä kaikkeen keksi vastausta, mutta muutaman vuoden ja muutaman tuhannen kuulijan jälkeen voin luvata, että jonkinlaista kokemusta on tullut ja se kaikki on saatava jakoon.
Minä en halua pitää kaikkea tätä omana tietonani, vaan voin julkisestikin olla kävelevä vinkkausopas eli pysäytä, kysy ja etsitään vastaus.

Itse olen siinä tilanteessa, että vinkkaan nyt tänä keväänä lähinnä yläkouluikäisille.
Olen viime vuosina lukenut heille sopivaa kirjallisuutta paljon, oppinut tuntemaan opettajia vielä paremmin ja tuntuu, että tämä on sellaista, mitä rakastan. Ei tunnu vaikealta, ei edes aina tunnu työltä.
Kirjojakin on tullut luettua niin, että jonkinlainen paketti on hanskassa, siitä vain valita, mitä nyt ottaisi mukaan ja mitä nämä haluaisivat kuulla. Ja kun ensimmäiset teinit kävelevät sisään, huomaan, että haen vielä pari täkyä hyllystä, kun "ne näyttää siltä, että tää on just niiden juttu". Joten opettaja saa käsiinsä hienon listan, johon viime hetkellä on käsin lisätty pari kirjaa.

Mutta antaa tulla, niitä kyssäreitä.

Arja-täti