Koska kirjastotätisetä on suostunut olemaan kirjavinkkariyhdistyksen puheenjohtajana, niin sitten on välillä suostuttava esiintymään julkisesti. Tällä kertaa tie ei vienyt lavalle vinkkaamaan, vaan puhumaan Kirjastovirkailijapäiville Kajaaniin. Torstaina oli vuorossa paneelikeskustelua ja se sai myös yleisön osallistumaan varsin mukavasti. On aina positiivista kun myös yleisö osallistuu ja kommentoi. Paneelikeskustelu (tai vaihtoehtoisesti kirjastotäti -paita ison miehen päällä) kiinnosti myös neljättä valtiomahtia ja paneelikeskustelun jälkeen lehdistö vaati omansa. Haastattelusta hauskana kuriositeettina mainittakoon, että samaan kuvaan kanssani lehdistö halusi entisen työkaverin Oulun ajoilta. Onhan se ihan paikallaan, että kun vanhat työkaverit tapaavat neljän vuoden jälkeen, niin lehdistö on paikalla:D Jos jotakuta juttu kiinnostaa, niin perjantaisesta Kainuun Sanomista ainakin löytyy juttua oikein värikuvan kanssa. Myös tämä vinkkariblogimme ja käynnissä oleva vinkkarimaraton pääsivät lehteen!

Muuten tortain koulutuksen värikkäintä antia oli turvallisuuskoulutusta pitänyt poliisi. Nelikymppisen ja univormupukuisen miehen oli huomattavan helppo saada yleisö kiinnostumaan esityksestään. Toki reipas ja räväkkä esiintyminen auttoi myös. Harvemmin olen ollut tilaisuudessa, jossa esiintyjä huutaa pää punaisena naama lähes kiinni yleisössä, että: "Haluatko turpaan, saatana?" Erittäin havainnollista työn ja arjen uhkakuvien konkretisointia.

Perjantaina kirjastotätisetä puhui sitten siitä itsestään eli kirjavinkkaamisesta. Koska ihminen on jäävi arvioimaan omaa esiintymistään, totean vain, että kukaan ei kuorsannut ja tomaatitkin jäivät käsilaukkujen sisälle piiloon eli ilmeisesti ei aivan huonosti mennyt tämäkään puheenvuoroni kirjavinkkauksen puolesta. Toivottavasti ihmiset innostuvat vaatimaan oikeuksiaan vinkkareina tai saavat edes hieman positiivista uskoa arkeensa puheestani.

Kajaanissa oli kivaa ja jos jotain parannettavaa jäi ohjelmaan, niin ne pitemmät tauot olisivat poikaa. Siellä käytäväkeskusteluissa ne parhaat ideat ja jutut kuitenkin aina muhivat. Kirjastotätisetä kiittää kaikkia paikalla olleita ja vilkuttaa työpaikaltaan ympäri Suomea jälleennäkemisen toivossa.

 

markku-setä