Allekirjoittanut eli vaatteet-päällä-vinkkaava Arja-täti ja Täti Vihreä eli Marja-Leena kävivät kouluttamassa Mynämäellä Viktoria Kulmalan ja avi-keskuksen suurella tuella. Päivän agenda oli kirjavinkkaus ja se tehtiin elävän yleisön edessä. Ei mitään demohässäkkää siis. Postaan myöhemmin kaikkien päivän aikana esille tulleiden kirjojen listat kunhan ne saan käsiini.

IMG_8202-normal.jpg

Päivä aloitettiin aamukahvin jälkeen heti kunnon asialla. Paikallinen kakkosluokat kahtena kappaleena tuli kuuntelemaan Marleen vinkkausta. Kolmen vartin vinkkauksen jälkeen oli aikaa keskustelulle ja kysymyksille.

Liekö Viktorialla näppinsä pelissä (hih) mutta Marleen vinkkauksessa koettiin hyvin opettavainen tilanne. Jälkeenpäin Marlee kyllä kertoi, että oli täysin hämmentynyt tilanteesta, mutta se ei kyllä meille katsojille välittynyt. Päinvastoin, luulimme, että vinkkarilla on täysin selvät sävelet tässäkin tapauksessa.

Kysymyksessä oli siis leikki, jossa yksi oppilaista tuli yleisön eteen Marleen avuksi. Tyttö kuitenkin jostain syystä alun reippauden jälkeen alkoi itkeä eikä halunnut osallistua lainkaan. Marleen tiukassa halauksessa leikki käytiin lyhennettynä loppuun (yleisö ei tässäkään vaiheessa tajunnut kuinka paljon Marlee todella leikkiä lyhensi) ja tyttö pääsi opettajan syliin.

Vinkkauksen jälkeen, yleisön poistuttua, pohdimme tällaisia tilanteita. Improvisaatiolla ja "yleisön lukutaidolla" on erittäin iso merkitys, jotta vinkkaus onnistuu. Milloin tarvii lyhentää, milloin nousta ylös leikkimään ja milloin jaksetaan kuunnella pidempi pätkä. Tässä tilanteessa Marlee veti leikin tosiaan niin hyvin ettei yleisö edes ymmärtänyt, että leikki lyheni ja oli tarkoitettu menemään toisin.

Keskustelimme myös, mitä sitten, kun vinkkausyleisö on niin tuttu, että suunvuoroa ei meinaa saada. Neuvoksi mietimme sitä, että alussa pidetään erillinen keskustelutuokio kuulumisille tai tiukasti pidetään aikataulu ja harmitellaan, että nyt on aika käytetty ja puhutaan ensi kerralla lisää.

Kaiken kaikkiaan olimme ehdottomasti sitä mieltä, että opettaja on kurinpitäjä, ei vinkkari. Opettajan kuuluu olla paikalla vinkkauksen ajan ja hänen kanssaan voi jo etukäteen puhua luokan lukutaidon lisäksi siitä, miten kuri pidetään ja miten pysytään asiassa. Ja opettajan sijainnilla on merkitys. Siis istuuko hän takana vai esim. levottomien oppilaiden rinnalla.

IMG_8185-normal.jpg

Marleen vinkkaus sisälsi siis vauhtia ja melkein vaarallisia tilanteita. Kuten hän itse myöhemmin kertoi, tärkeintä hänen vinkkauksissaan on huumori. Samoja kirjoja hän vinkkaa myös aikuisille, sillä hyvästä lastenkirjasta löytyy oma tasonsa myös aikuisille.

IMG_8167-normal.jpg

Arja-tädin osiossa kuulijoina oli kasiluokkalaisia. Heidän flegmaattisuutensa yllätti osan kuulijoista mutta ei suinkaan itse vinkkaria. Oppilaat olivat kuitenkin todella rauhallisia ja kuuntelivat keskittyneesti. Eli ihan autenttinen tilanne tämä ei siis ollut. Arja on tottunut paljon levottomampaan yleisöön ja harmitteli ettei voinut käyttää tiukkoja kurinpitomenetelmiä nyt esimerkiksi muille.

Keskustelimme siitä, kuinka yläkoululaisten kohdalla on tärkeää saada faktoja kuulijoista etukäteen. Lukutaito, mieltymys ja se, onko luokassa mahdollisesti erityisoppilaita tai muuten lukijoita, joita pitää ottaa erikseen huomioon. Heitä voi huomioida myös vinkkauksen jälkeen jotta ei tule ikävää leimaantumista. Arjan tämän päivän satsista puuttui kirjat heikoille lukijoille. Arja usein työssään vinkkaa "pakko lainata" idealla jolloin mukana on aina myös kirjoja niille, joille lukeminen ei ole se must juttu ja silti pakko lukea. Näitä kirjoja ovat mm. Vili Voipiot, Musta kaista -sarja ja vaikka Metalliveljet.

IMG_8156-normal.jpg
(kuva ei liity vinkattuihin kirjoihin)

Päivän aikana pohdittiin myös sitä, millaista on vinkata aikuisille ja miten se eroaa vinkkauksesta lapsille ja nuorille. Marja-Leenan vastaus olikin lyhyt ja ytimekäs "ei". Eli ei eroa. Arja taas nosti esille keskustelun, jota monet aikuiset kuulijat kaipaavat. Heitä voi keskusteluttaa eri tavalla kuin esim. teinejä.

IMG_8206-normal.jpg

Viktoria keskittyi vinkkauksessaan venäläiseen kirjallisuuteen aikuisille. Mukana oli myös tilattu yleisö. Kirjat näyttivätkin heti menemään lainaan eli turhaa työtä ei Viktoria tehnyt.

Aikuisvinkkaus on helpompi miettiä teemavinkkauksena. Viktoria esitteli siis venäläistä kirjallisuutta ja kirjoja joita me kuulijat emme juurikaan tunteneet. Mitä nyt Marlee ja muutama muu muutaman. Teemana voi olla silti ihan vain uutuuskirjat sillä juuri yleisö toivoikin, että nykykirjallisuutta esiteltäisiin vinkkauksissa, koska se kiinnostaa mutta tuntuu vaikealta tarttua. Vinkkauksen jälkeen kirjat löytyvät helpommin kuin itse hyllystä etsimällä. Näin kävi Arjallekin. Koskaan mitään venäläistä aikuisten kirjallisuutta aikonut lukea mutta nyt kyllä täytyy...

IMG_8149-normal.jpg

Päivä oli onnistunut ja vajaan 40 hengen yleisö oli sopivan kokoinen. Keskustelua syntyi, palaute oli loistavaa ja kiitämme kaikkia paikalla olleita. Arja lupaa tuoda blogiin kaikki vinkatut kirjat jahka etsii ne käsiinsä.

 

raportoi Arja-täti

joka nautti maisemista kotiin ajaessa kun aamun sumussa ei juuri eteensä nähnyt