Tämä on taas _niitä_ juttuja joissa kaksi muka fiksua blogistia haluaa brassailla Intternetin ja blogien ominaisuuksilla ja esitellä kuinka ältsyn ihQua voi vuorovaikutteinen kirjoittaminen olla. Mutta koska nämä ovat meidän blogimme (eli markku-setä höpöttää Kirjavinkkariblogissa ja Antitäti Antitädissä), niin tehän ette voi meitä estää. Kirjoittakaa itse parempi kertomus, jos tämä ei kelpaa!

Blogaus kulkee vuoropuheluna kahden blogin välillä. Välillä teksti etenee täällä Vinkkariblogissa ja välillä suunvuoron saa Antitäti. Tai ei omaa versiotaan, vaan tarina on jotain joka syntyy näiden kahden blogin vuorovaikutuksesta ja vaikka osa tarinasta aukeaisikin, niin koko tarinaa ei voi ymmärtää lukematta molempien blogien osuuksia. Lukijan elämän helpottamiseksi ohjaamme lukija linkkaamalla. Niille jotka lukivat blogauksemme viime joulukuisesta Kauhavan reissustamme, tämä on jo tuttua huttua, muille varoituksena kerron, ettemme tue keepeeässää. Jos eksyt palaa alkuun kulkematta lähtöruudun kautta, ota pipari ja mukillinen glögiä. Kyllä se siitä!

TARINA ALKAA

Kirjavinkkariyhdistys oli luvannut ja halunnut ja saanut osallistua Kirjasille ja jotta markku-setä olisi sovittuun aikaan paikalla, piti hänen raahata itsensä tien varten odottamaan bussia aamuseitsemäksi. Parin tunnin kruisailun jälkeen oli edessä aamukahvihetki Tampereen linja-autoasemalla ennen Sastamalan vuoron lähtöä. Täällä seuraani liittyi Antitäti.